Vuonna 2016 Ruotsissa ilmestyi Philipp Weissin, Annevi Sjöbergin ja Daniel Larssonin kirjoittama kirja Fleråriga grönsaker: Upptäck, odla, njut. Kuuntelin Philipp Weissin – yhden kirjan kirjoittajista – luennon monivuotisista vihanneksista Pohjoismaisilla permakulttuurifestivaaleilla samana vuonna, ja se oli minulle suorastaan tajunnanräjäyttävä kokemus! Olen aina kasvattanut paljon vihanneksia pihallani, mutta ne ovat olleet enimmäkseen tavanomaisia tomaatteja, porkkanoita, sipuleita, salaatteja ja kaaleja. Kun silmäni aukesivat monivuotisille vihanneksille, halusin heti ryhtyä korvaamaan puutarhani yksivuotisia vihanneksia näillä helpoilla, ravinteikkailla ja ympäristöystävällisillä vihanneksilla. Niistähän saa satoa ilman jokakeväistä esikasvatusta tai kylvöä jo varhain keväällä heti lumien sulettua ja vielä myöhään syksyllä pakkasten jo puraistua tomaatit ja muut yksivuotiset hengiltä.
Kirja kului ahkerasti käsissäni ja siitä tuli pian lempparipuutarhakirjani; se on kaunis, informatiivinen, helppolukuinen ja kattavien monivuotisten vihannesten kasvikuvausten lisäksi se on oikeastaan seikkaperäinen permakulttuurisen puutarhanhoidon oppikirja. Harmitti, että mitään vastaavaa ei löytynyt suomen kielellä – kaikki eivät taakse jääneistä tuhansista koulun ruotsintunneista huolimatta jaksa ryhtyä lukemaan kirjaa ruotsiksi.
Melko pian kirjan julkaisun jälkeen suomalaisten permakulttuuriaktiivien piirissä virisikin ajatus tuon mainion kirjan kääntämisestä suomeksi työryhmällä. Käännöstyö eteni hissukseen ja työryhmän kokoonpano muuttui tuon tuostakin… Kunnes tuli korona ja sulki meidät kaikki koteihimme. Oman päätyöni tekeminen kulttuurialalla estettiin, joten jäi ylimääräistä aikaa ja jonkin sortin toiminnaksi purkautuvaa ärsyyntymistäkin riittävästi. Kokoonnuimme käännöstyöryhmällä Zoomissa ja päätimme tehdä käännöksen viimein valmiiksi.
Työryhmään jäivät lisäkseni Miina Ant-Wuorinen ja Marja Nuora. Saimme käännöksen valmiiksi loppuvuodesta 2021 – enää puuttui vain rahoitus painokuluihin. Päätimme kokeilla onneamme ja tehdä kuten ruotsalaiset kollegat edellämme: hakea rahoitusta joukkorahoituskampanjan avulla. Aloitimme Mesenaattikampanjan helmikuussa 2022. Ihmiset ottivat kirjan ja joukkovoimalla suoritetun käännösprojektimme innokkaasti vastaan, ja rahoitus painokuluille ja julkaisulle järjestyi parissa viikossa. Kiitos kaikille teille yli 400 yksityishenkilölle ja yhdistykselle, jotka mahdollistitte tämän kirjan saamisen suomenkielistenkin lukijoiden ulottuville!
Mesenaattikampanja oli myös eräänlainen tiedotuskampanja aiheelle, sillä monivuotiset vihannekset eivät ole aiemmin olleet Suomessa kovinkaan näkyvästi esillä. Kun perustimme Monivuotiset vihannekset -Facebook-ryhmän kirjan julkaisun yhteydessä, ensimmäinen keskustelu ryhmässä alkoi perunoista ja tomaateista… Ehkä ne ovat monivuotisia jossain tropiikissa, mutta eivät kyllä meillä – vaikka perunoita usein jääkin maahan syksyn sadonkorjuussa ja joskus ne talvehtivat ja jatkavat tuottoa seuraavana vuonna eli käyttäytyvät hieman monivuotisten tapaan. Nyt – kaksi vuotta myöhemmin – ryhmässä on jo pitkälti yli 4 000 jäsentä ja keskustelu on mainiota: kokemuksia, iloisia yllätyksiä ja pettymyksiäkin, reseptejä, kasvatusvinkkejä sekä taimia ja siemeniä jaetaan ja vaihdellaan, ja tuntuu, että monivuotiset vihannekset ovat löytäneet ansaitsemansa paikkansa suomalaisissakin puutarhoissa, keittiöissä ja sydämissä.
Monivuotiset vihannekset -kirjassa kuvataan n. 60 kasvia, joista jotkut ovat tunnettuja ja monista puutarhoista löytyviä perinteisiä hyötykasveja, kuten parsa, piparjuuri ja raparperi. Toiset taas ovat lähes jokaisen vanhan perennapenkin kuningattaria, joiden syöntikelpoisuudesta ei Suomessa juuri tiedetä, vaikka esimerkiksi Aasiassa ne ovat tunnettuja herkkuja, kuten kuunliljat, päivänliljat ja isomaksaruoho. Kirjassa esitellään myös joitakin luonnonkasveja, jotka kannattaa tuoda puutarhaan lähelle oman keittiön ovea ja alkaa käyttää niitä vihanneksina, kuten vaikkapa idänukonpalko, karhunlaukka ja tuoksuorvokki. Mukana on myös joitakin uutuuskasveja, joiden saatavuus Suomessa on toistaiseksi heikkoa, kuten mattomaksaruoho, mukulapähkämö ja amerikanmukulapapu. Pari vihanneskäyttöön sopivaa puuvartista kasviakin on päässyt kirjan sivuille: oletko koskaan kokeillut esimerkiksi keväistä metsälehmussalaattia jalavansiemenillä höystettynä? Suosittelen!
Kirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti, millaisessa ympäristössä kukin kasvi kasvaa parhaiten, miten kasveja hoidetaan ja miten niitä on helpointa lisätä. Lisäksi annetaan ohjeita sekaviljelmien perustamiseen, puutarhan hyödyntämättömien alueiden käyttöönottoon ja luonnonmukaiseen tapaan kasvattaa vihanneksia kotipihalla. Kasveista kerrotaan myös hauskoja pikku tarinoita. Lopussa sukelletaan syvälle monivuotisten vihannesten ravitsemuksellisiin yksityiskohtiin ja tarjoillaan lisäksi inspiroivia reseptejä. Listattuna on myös koti- ja ulkomaisia taimitarhoja ja siemenfirmoja, joilla on valikoimissaan monivuotisia vihanneksia. Lisäysmateriaalin hankkiminen lieneekin vaikeinta näiden vihannesten kasvatuksessa, mutta onneksi jo muutamat suomalaisetkin taimistot ovat ottaneet jonkin verran monivuotisia vihanneksia lisäykseen. Kysyntää on, joten toivottavasti käyrä osoittaa ylöspäin taimimateriaalin saatavuudessakin tulevaisuudessa!
Fleråriga grönsaker: Upptäck, odla, njut julkaistiin Ruotsissa vuonna 2016. Se on toistaiseksi ainoa lähes suoraan Suomenkin leveyspiireille soveltuva julkaisu monivuotisista vihanneksista. Toukokuussa 2022 julkaistu suomennos Monivuotiset vihannekset: Löydä, kasvata, nauti on lokalisoitu Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Kiinnostuitko kirjasta? Sen voi hankkia omaksi Maatarhurin verkkokaupasta!
